LEC kesä 2020 - Pudotuspelien 2. kierroksen ennakko
LEC:n pudotuspelien toisena viikonloppuna selviää mitkä joukkueet edustavat eurooppaa Worldseissa ja kenen kesäloma alkaa tämän viikon ...
Marras- ja joulukuu on yleensä hiljaista aikaa League of Legendsissä, sillä Worlds-finaalin ja tammikuun puolessa välissä alkavien liigakausien väliin ei mahdu juuri muuta kuin viihteellinen All-Star - tapahtuma. Tänä vuonna tätä aikaväliä väritti kuitenkin luultavasti suurin rosteri-ruletti mitä on nähty. Yhtenä suurena tekijänä voidaan pitää kaksi vuotta sitten Pohjois-Amerikassa ja vuosi sitten muissa suurissa liigoissa nähtyä muutosta, jossa vaihdettiin franchise-malliin. Jokainen organisaatio haki paikkaa liigassa ja maksoi miljoonien eurojen osallistumismaksun, samalla saaden varmuuden liigapaikasta ja osuuden mainostuloista. Nyt joukkueet ovat saaneet ensimakua mainostuloista ja luotua sponsorisopimuksia pysyvän liigapaikan myötä. Näin myös organisaatioiden tavoitteet ja tavat päästä näihin tavoitteisiin ovat kehittyneet. LCS-liiga on puhututtanut eniten tämän off-seasonin aikana. Suurien organisaatioiden rosterit ovat menneet uusiksi ja kaksi uutta organisaatiota on saapunut mukaan. Echo Fox menetti liigapaikkansa osakkaan rasistisen ja epäasiallisen käytöksen vuoksi ja tämä paikka myönnettiin Evil Geniukselle joka on maailmanlaajuisesti tunnettu esports-organisaatio. Toinen muutos on Immortalsin paluu LCS:ään sen ostaessa OpTic Gamingin taustaorganisaation. Myös kolmas uusi nimi nähdään pelikentillä kun Clutch Gaming uudelleenbrändäsi itsensä LCS:n alkuvuosina kulttisuosioon nousseeksi Dignitakseksi. Kun uusien joukkueiden saapumiseen yhdistää sen että kestomenestyjä TSM konttasi täysin kesäkaudella ja jäi Worldsien ulkopuolelle ja sen että Worldseihin päässeet joukkueet alisuorittivat suuresti niin soppa on valmis. Liigan jokainen kokoonpano on kokenut muutoksia ja vain harvassa kokoonpanossa on jäljellä puolet viime kesänä mukana olleista pelaajista. LCS on tullut viime vuosina tunnetuksi siitä että siellä pelaa paljon tuontipelaajia. Mielenkiintoiseksi tilanteen tänä vuonna tekee se että LCS:n sääntöjen mukaan neljä täyttä vuotta Pohjois-Amerikassa pelannut pelaaja ei vie enää paikkaa ulkomaalaiskiintiössä ja moni pelaajista on saapunut LCS:n alkuaikoina ja keväällä eivät siten vie paikkaa kiintiöstä. Joukkueessa saa kentällä olla kerrallaan vain kaksi tuontipelaajaa. Tuontipelaajat ovat perinteisesti tulleet joko Euroopan LEC-liigan huippupelaajien joukosta tai Koreasta pelaajilta jotka haluavat saavuttaa menestystä ulkomailla tai eivät ole saaneet paikkaa joukkueessa joka taistelisi Worlds-paikasta Koreassa. Keskustelua tämä tilanne on herättänyt lähinnä siksi että se on luonut todella epätodellisia tilanteita joukkueisiin ja rooleihin. Esimerkiksi kymmenen joukkueen avauskokoonpanoista löytyy vain yksi Pohjois-Amerikassa syntynyt mid-roolin pelaaja ja liigan ennakkosuosikin Team Liquidin kuuden pelaajan kokoonpanosta vain yksi pelaaja on syntynyt Pohjois-Amerikassa. Hyvin merkittävää on myös se että suurella todennäköisyydellä koko liigassa nähdään vain yksi tulokaskautta pelaava Pohjois-Amerikkalainen pelaaja. Mikäli ulkomaalaisten pelaajien lisääntyminen liigassa ja nuorten pelaajien esiinmarssin vaikeutuminen ovat puhuttaneet, niin sitä tehnyt myös organisaatioiden rahankäyttö. Pohjois-Amerikkalaiset organisaatiot kilpailevat pelaajista jopa miljoonien eurojen palkkatarjouksilla ja osakeannilla kansainvälisistä organisaatioista. Riot Games joutui uusimaan sääntöjään pelaajien osakeomistuksen osalta jotta tätä puolta pelaajien houkuttelusta saataisiin karsittua. Surkuhupaisin esimerkki rahojen tuhlaamisesta tulee Dignitakselta (ent. Clutch Gaming), joka edusti LCS:ää Worldseissa syksyllä. Kauden pääturnauksen jälkeen se tarjosi Heo "Huni" Seung-hoonille peräti 2,3 miljoonan palkkaa kahdesta vuodesta, pelaa Korealaispelaaja tai ei. Muut joukkueen pelaajista joko myytiin tai vapautettiin. Kuitenkin on selvää ettei mikään organisaatio voi maksaa miljoonia jokaiselle pelaajalle ja niinpä Dignitas oli suurissa hankaluuksissa saada houkuteltua kokoonpanoa Hunin ympärille. Ratkaisuna joukkue palkkasi joukkueetta jääneet veteraanit Henrik “Froggen” Hansenin ja Zaqueri "Aphromoo" Blackin, sekä nousua tekevät Jonathan "Grig" Armaon ja Johnson "Johnsun" Nguyenin. Monien silmissä tämä kokoonpano on heikompi kuin edellinen ja varmana voidaan sanoa että se asettaa joukkueen heikompaan asemaan muihin verrattuna, sillä lähes laidastaan joukkueet ovat hankintojensa kautta vahvistuneet. Huomionarvoisena seikkana voidaan pitää sitä että kevätkaudelle ei liigaan ole liittymässä yhtäkään uutta Korealaista pelaajaa. Vielä franchise-mallin alkaessa pari vuotta sitten Korealaisia pelaajia tuli runsain määrin täyttämään ulkomaalaiskiintiötä ja joukkueet palkkasivat Korealaisia valmentajia jotta pelaajista saataisiin kaikki irti ja kielimuurin vaikutusta vähennettyä. Nykyään pelaajia tuodaan enemmän Euroopasta. Keväällä näemme Fnaticista Team Liquidiin siirtyneen Mads “Broxah” Brock-Pedersenin ja Splycestä TSM:ään siirtyneen Kasper “Kobbe” Kobberupin. LCS myös mahdollisti uusituissa säännöissään yhden ylimääräisen ulkomaalaispelaajan, mikäli tämä pelaaja tulee villin kortin liigasta. Niinpä on odotettavissa että vähintäänkin akatemia-rostereihin tullaan saamaan uutta verta ympäri maailmaa. Tuontipelaajien tulva tarkoittaa sitä että tulokaspelaajien on entistä vaikeampi päästä mukaan LCS:ään. Pohjois-Amerikassa jokasella joukkueella on akatemia-joukkue, mutta rehellisyyden nimissä niissä kierrätetään pääasiassa pelaajia joiden kielitaitoa halutaan kehittää tai pelaajia joiden pelipaikalle on kaksi pelaajaa organisaatiossa. Toki esimerkiksi Cloud9 on tehnyt hyvää työtä akatemiansa kanssa ja kasvattanut useita pelaajia LCS:ään, mutta se on enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Oikeastaan ainut tie akatemiaan on Scouting Grounds - tapahtuma jonne kutsutaan parhaat pelaajat ladderista. Amatööri-turnauksia ei ole juuri lainkaan ja LCS:n alapuolella pyörii oikeastaan pelkästään yliopistojen välisiä turnauksia/liigoja ja näistä on hyvin vähän noussut LCS-tason pelaajia. Niinpä Pohjois-Amerikkalaisille lupauksille ainut tapa päästä etenemään urallaan on pelata hyvin ranking-peleissä ja siten saada näytönpaikka. Kuitenkin näytönpaikan saadessa pelaaja tulisi olla osa joukkuetta ja se saattaa olla ensimmäinen kerta kun pelaaja pelaa organisoidussa joukkueessa. LCS:n kokoonpanoissa on nyt kiinnitettynä n. 60 pelaajaa ja näiden joukossa on yksi Pohjois-Amerikkalainen tulokas. Se kertoo oikeastaan kaiken oleellisen järjestelmän toimivuudesta. Euroopassa franchise-mallin liiga on ollut käytössä nyt täyden vuoden ja sen vaikutukset alkavat näkyä. Euroopassa kuitenkin lähestymistapa on ollut täysin erilainen kuin Pohjois-Amerikassa. LCS:n tapaan LEC:ssä on vähemmän Korealaisia tuontipelaajia kuin aiemmin, mutta LEC:ssä tuontipelaajien määrä ylipäätään on vähentynyt merkittävästi. Koko LEC-liigassa on keväällä viisi pelaajaa jotka ovat kotoisin Euroopan ulkopuolelta. Se on yhtä paljon kuin pelkästään Team Liquidilla on tuontipelaajia riveissään. Euroopassa franchise-malli on tuonut organisaatioille varmuuden siitä että paikka liigassa on olemassa myös tulevina kausina ja siten on uskallettu ottaa joukkueisiin nuoria pelaajia kehittymään ja rakennettu seuran tulevaisuutta. Kun LCS:ssä oli yksi tulokaspelaaja keväälle, voidaan LEC:ssä laittaa nolla tuohon perään. Noin yksi viidestä pelaajasta on tulokas tai pelannut ennen kevätkautta enintään yhden täyden kauden. Tulokkaita on enemmän kuin on nähty vuosiin. Tähän on monta syytä. Ensinnäkin rahamäärät jotka organisaatioilla on käytössää Euroopassa eivät vastaa sitä mitä suurilla Pohjois-Amerikkalaisilla organisaatioilla on budjetoitu liigakauteen. Siksi joukkueiden tulee etsiä talenttia hyvin eri tavalla kun kalliit tuontipelaajat on koettu useampana vuotena kaikkea muuta kuin sen rahan arvoisiksi joka näiden hankkimiseen kuluu. Raha ei kuitenkaan ole suurin selitys. Euroopassa on hyvin rakennettu liigarakenne jossa on maiden/maanosien omia liigoja. Näissä liigoissa on LEC-joukkueiden akatemia-joukkueet, mutta myös suuri määrä pienempiä organisaatioita. Näiden liigojen parhaat kokoontuvat kahdesti vuodessa European Masters-turnaukseen ja tämä turnaus toimii loistavana näyteikkunana lupaaville pelaajille. Liigojen ja niiden alempien divisioonien kautta pelaajat pääsevät kilpailemaan joukkue-ympäristössä hyvin varhaisesta vaiheesta alkaen ja siten läpilyönnin tehtyään nämä ovat jo tottuneet joukkue-ympäristöön ja siirtymä LEC:hen tai LEC-joukkueen akatemiaan on huomattavasti kivuttomampi kuin pelaajalla joka pelaa tässä vaiheessa ensimmäistä kertaa joukkue-ympäristössä. Huomattavasti toimivampi liiga-rakenne mahdollistaa kykyjen kehittämisen ja organisaatioille kykyjen scouttaamisen. Euroopassa on myös pitkät perinteet esimerkiksi jalkapallon puolella talentin kasvattamisesta ja siten sponsorit ovat myös suopeampia sille että joukkueet ottavat nuoria lupauksia siipiensä alle. Ei todellakaan. Vaikka nuoren pelaajan on helpompi tehdä kasvutarinaa Euroopassa ja murtautua jopa LEC-tasolla tuontipelaajien puuttuessa on Euroopassa omat hankaluutensa. Jokainen joka on pelannut ranking-pelejä Euroopan servereillä huomaa heti yhden seikan: Euroopassa ei osata usein kohdella kanssapelaajia kovinkaan ystävällisesti. Se vaikuttaa tietenkin myös joukkueiden rakentamiseen. Ryhmädynamiikan löytäminen on todella tärkeässä roolissa. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Fnaticia joka vuosi sitten ylsi Worlds-finaaliin ja tänä vuonnakin pudotuspeleihin. Kuitenkin vuosi sitten joukkueesta poistui Rasmus “Caps” Winther ja tänä vuonna Mads “Broxah” Brock-Pedersen, sekä päävalmentaja Joey “YoungBuck” Steltenpool. Kaikkien poistumisen syynä olivat joukkueen sisäiset ongelmat joita ei kahden vuoden aikana saatu missään vaiheessa ratkaistua. Haasteita joukkueen rakentamiseen luo myös se että LCS tarjoaa Eurooppalaisille kärkipelaajille aivan poskettomia palkkatarjouksia. Eurooppa on kansainvälisissä turnauksissa osoittanut aivan loistavia otteita täysin Eurooppalaisista pelaajista kootuilla joukkueilla. Menestys on ollut parempaa kuin niinä vuosina jolloin Euroopassa pelasi paljon Korealaisia tuontipelaajia. Yksi syy tähän on varmasti ollut Eurooppalainen seurajoukkueiden organisaation kehittäminen. Monet elektronisen urheilun organisaatiot toimivat yhteistyössä perinteisen urheilun perinteikkäiden seurojen kanssa tai vähintäänkin ottavat sieltä innoitusta toimintaansa. Pelaajien hyvinvointi, ryhmädynamiikan rakennus, rentous tekemisessä ja laadukas valmennus on vienyt Eurooppalaista League of Legendsiä roimasti eteenpäin. Mielenkiintoista on nähdä milloin LCS alkaa kiinnostumaan Eurooppalaisesta valmennuksesta, sillä nythän lähes puolet LCS-valmentajista on tuotu Aasiasta. Huomionarvoisena seikkana voidaan nostaa esiin myös se että G2 Esports on kärkiliigojen joukkueista ainut joka lähtee täysin samalla kokoonpanolla vuoden 2020 kevätkauteen kuin lähti vuosi sitten pelaamaan kevätkautta. Joten muutoksia on tapahtunut G2:ta lukuunottamatta kaikissa merkittävissä joukkueissa menneen vuoden aikana. Koreassa ja Kiinassa on perinteisesti nähty liikennettä aina talvitauon aikana. Nyt kärkijoukkueiden osalta liikennettä nähtiin ehkä normaaliakin enemmän sillä SKT päätti vapauttaa (tai ei saanut neuvoteltua uusia sopimuksia) lähes koko joukkueen ja Griffinin ympärillä liikkunut kohu organisaation ja valmentajien väärinkäytöksistä ja epäasiattomuuksista tyhjensi siellä kokoonpanoa. Näinpä poikkeuksellisen paljon Worldseissa pelanneita pelaajia oli vapailla markkinoilla. Molemmissa liigoissa on ollut jo parin vuoden ajan nähtävissä trendi jossa kokeneet ja menestyneet pelaajat päätyvät pelaamaan muiden menestyneiden pelaajien kanssa kärkiorganisaatioihin ja näiden ohella liigassa pelaa joukkueita jotka koostuvat pääasiassa tulokkaista ja nuorista pelaajista. Hyvänä esimerkkinä LCK:ta Worldseissa edustaneett DAMWON Gaming ja Griffin. Sama trendi tuntuu jatkuvat kevätkaudellekkin ja kärkipelaajat (ja valmentaja) ovat lähinnä siirtyneet kärkijoukkueesta toiseen. Hieman on jälleen nähty liikennettä Koreasta Kiinaan, mutta sekin huomattavasti vähäisemmässä määrin kuin menneisyydessä. Miika
League of Legends talvitauko - miljonäärien leikkipaikka ja tulokkaiden esiinnousu
Pohjois-Amerikka
Miljonäärien leikkikenttä
Matka LCS:ään
Eurooppa
Miksi Euroopassa riittää vahvoja tulokkaita ja Pohjois-Amerikassa ei?
Onko Euroopan LEC-liiga täydellinen paikka pelata?
Korea ja Kiina
Merkittävimmät siirrot talvitauon aikana
Eurooppa
Pohjois-Amerikka
Korea
Kiina
Kaikki LOL Uutiset
